Tiede vs. kuolemanrajakokemukset

Keskustelu kuolemanrajakokemuksista herättää usein valistusajalta tuttua tieteen ja uskon vastakkainasettelua. Tieteellinen näkökulma, jossa kokemus selitetään jollain ihmismielen ymmärrykseen sopivalla teorialla, ei kuitenkaan vie kokemukselta pois sen merkittävyyttä itse kokijalle.

Vaikka rakastuneelle selittäisi rakkauden tunteiden johtuvan pelkästä aivokemiasta, joka laimenee pois viimeistään parin vuoden päästä, rakkaus ja sen vaikutukset ovat kokijalle totta. Sinä olet minulle se oikea. Meidän oli tarkoitus tavata. Kohtalo toi meidät yhteen. Rohkeimmat puhuvat kaksoisliekistä ja sielunkumppanuudesta. Se että tutkitaan oksitosiinin ja kortisolin toimintaa aivoissa rakastumisen hetkellä, ei vie pois tunteen merkityksellisyyttä ja jopa muutosvoimaa pienen ihmisen elämässä.
nacc88yttocc88kuva-2018-3-21-kello-9-28-25.png

Luonnontiede ei taistele rajakokemuksia vastaan. Päinvastoin.

Keskustelin alkuviikosta henkilön kanssa, joka on tutkinut keinotekoisten rajakokemusten merkityksiä. Moni alkuperäiskansa käyttää samanistisissa rituaaleissaan aineita, jotka aiheuttavat tajunnan laajenemista, hallusinaatioita ja kokemuksia matkoista tuonpuoleiseen. Meillä Suomessakin samaanit tekivät näin esikristillisellä ajalla ja jopa Kalevalassa on kertomuksia näistä matkoista – vieraita ne eivät siis meidänkään kulttuurissa ole. Nykyisin näitä seremonioita järjestetään ympäri maailmaa ja tutkimusten mukaan jälkivaikutukset ovat samankaltaisia kuin todellisissa kuolemanrajakokemuksissa.

Tällä hetkellä ulkomailla tutkitaan, kuinka tulevaisuudessa näitä kokemuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ahdistuspotilailla saattohoidossa tai mielenterveydenhäiriöissä ja itsetuhoisuudessa. Usein rajakokemus saa ihmisen näkemään elämän kiitollisuuden ja rakkauden näkökulmasta ja tämä tunne on pysyvä. Tämä hyödyn näkökulma usein unohdetaan artikkeleissa ja kommenteissa, joissa rajakokemuksen “todellisuus ilmiönä” yritetään ottaa pois sillä, että se on “aivojen jekku”.

Lääketieteellinen syy ei vie pois kokemuksen merkityksellisyyttä kokijalle.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s